Tomi HimankaLeiriä odotellessa
Bloggaaja: Manu Mäntymäki, uimari ja Olympiatallin jäsen. 
1.4.2008
Tervehdys kaikille lukijoille. Ollaan Top Team Finlandin kanssa lähdössä ylihuomenna Malagaan uintileirille, sitä on tässä jo odoteltukin. Tiedossa on aika kovat 10 päivää. Mutta niin kai se pitää ollakin jos haluu joskus huipulle. Maailmalla on menty taas aikamoista vauhtia.18 (!) maailmanennätystä helmikuun 16:sta päivästä alkaen…taitaa olla merkki olympiavuodesta. Eikä jenkit oo vielä edes uinu karsintoja…
Tänään oli taas semmonen peruspäivä. Heräilin kuuden maissa ja herätyskellon soidessa kolmannen kerran pääsin vihdoin ylös, en oo mikään aamuvirkku ja aamut on AINA vähän hankalia. Sitten huitasin jonkun leivänkäntyn naamaan jogurtin kanssa ja lähin ajelemaan kohti Nummelan uimahallia, onneks asun aika lähellä eikä matkaan kulu ku 5 minuuttia. Esa siellä jo odottelikin sekkari kaulassa Janin kanssa. Kiva että se on vielä jaksanu aktiiviuran jälkeenkin muutaman kerran viikossa tulla hallille, toi treenaminen kun on jokseenkin ykstoikkosta hommaa niin on kiva että on joku kaveri treeneissä, ja sillä on aina jotain hyviä tekniikkavinkkejä. Pikkusen vajaa neljä kilsaa tuli kauhottua. Aika helppo treeni, lähinnä se oli semmosta valmistautumista illan treeniin. Sen jälkeen menin mutsin luokse varsinaiselle aamupalalle. Yhdeksältä alotan työt Auto-Kehässä, ne on sponsoroinu mua jo viitisen vuotta ja nyt oon ollu siellä vajaa pari vuotta töissä. Uinnin kannalta loistoduuni,ei tarvii tehä juurikaan mitään fyysistä ja työajatkin saatiin sovittua treenien ehdoilla. Iso kiitos niille.
Noin 5 tunnin työpäivän jälkeen matka jatkuu taas kohti uimahallia,teen semmosen vajaan puolen tunnin kuivatreenin altaan laidalla ja sitten taas veteen jossa kuluu seuraavat 1,5-2 tuntia.Reippaat 4,5 kilsaa joka sisälsi jo sitten aika paljon kovaakin. Uinti oli aika tukkoisen tuntosta, oon lisänny punttitreenejä kahdesta kerrasta kolmeen viikossa, joten se varmaan vaikuttaa jonkun aikaa tohon uintituntumaan. Mutta jos kattelee noita nykypäivän sprinttereitä niin kyllä ne alkaa muistuttamaan jo lähinnä pikajuoksijaa joten voimaakin on saatava.
Tässä vaiheessa päivä alkaakin olla treenien osalta pulkassa. Seuraavaksi vuorossa on illallinen, jonka lähes poikkeuksetta tyttöystäväni valmistaa, jostain syystä mun kokkaustaitoja ei oo paljon kaivattu…Illalla pitäis vielä jaksaa venytellä samalla kun kattelee telkkaria.
Leirillä sitten harjoitusmäärät kasvaa varmaan noin kilometrillä per treeni. Harjoituskerrat pysyy samana kuin täälläkin.11 uintia per viikko+kolme voimatreeniä. Mutta siellä jaksaa harjotellakin ihan eri tavalla kuin täällä. Treenien välissä kun voi ottaa päiväunet ja silleen kun ei tarvii käydä töissä. Uimarille noi ulkomaanleirit on motivaationkin kannalta tosi tärkeitä. Etenkin noihin aamutreeneihin meneminen keskellä pimeintä talvea ottaa välillä vähän hitosti päähän…Mutta uskon että niissä käyminen palkitaan neljän vuoden päästä Lontoossa.
-Manu
